On jotakin joka tekee chi kungista chi kungia. Kolme voimallista periaatetta, jotka voidaan huomioida jokaisessa liikkeessä ja harjoituksessa. Toisissa tekniikoissa jokin periaatteista voi olla toisia tärkeämpi.
Chi kung-liikkeet ovat usein melko helppoja ja ne oppivat tekemään nopeasti aikalailla oikein. Chi kungin loputon syventyminen ja kehittyminen tapahtuvat muun muassa juuri näissä kolmessa periaatteessa. Tämä on joillekin haastavaa, kun ulkoisella tasolla ei liikkeessä olekaan enää mitään saavutettavaa. Tästä alkaa chi kungin sisäinen matka. Eikä chi kungia turhaan välillä kutsuta liikemeditaatioksi. Tämä on yksi syistä mitä varten myös henkisten oivallusten etsijät löytävät chi kungista kerta kerran jälkeen jotakin ihmeellistä ja hyödyllistä.
Nämä kolme periaatetta löytyvät useimmista chi kung-traditioista ja myös tarjolla olevista kirjoista muodossa tai toisessa. Nimet vaihtelevat. Joskus periaatteita kuvataan myös useampia. Englanniksi käytetään esimerkiksi termejä: three regulations (kolme sääntelyä) ja three intentful corrections (kolme tietoista korjausta). Välillä puhutaan myös eri olemuspuolten harjoittamisesta esim. training the body.
Periaatteita huomioidaan harjoituksen aikana kymmeniä, ellei satoja kertoja. Ne ovat myös jotakin, jolla voi tuoda chi kungin jokaiseen elämän hetkeen. Jotakin jonka toteuttaminen ei vie juurikaan aikaa. Ja jotakin joka tuo elämään uusia vivahteita, oivalluksia ja vahvemman todellisuuden kokemuksen. Nämä periaatteet maustavat elämän. Tai täsmällisen sanoen auttavat maistamaan sen elämän, joka on ollut aina ihmeellinen ja maukas.
Kutsun tässä kolmea periaatetta seuraavalla tavalla:
Huomio/Tietoisuus
Hengitys
Asento/Liike
HUOMIO/TIETOISUUS
Voit tehdä chi kung-liikkeitä ja katsoa samalla televisioita. Voit saada hyötyjä, mutta harjoitusta ei oikeastaan voi kutsua chi kungiksi. Jokin tärkeä puuttuu: huomio. Huomion tulisi olla läsnä kehossa ja jokaisessa liikkeen pienessä aistimuksessa. Monet onnistuvat tekemään tekniikoita ilman ulkoisia häiriötekijöitä. Se on vain kiinni käytännön järjestelyistä.
Suurempi haaste on kuitenkin se viihde/draama/tehdas-kompleksi oman mielen sisällä. Todellinen chi kung tapahtuu niinä hetkinä, kun huomio on tässä ja nyt eikä tulevassa, menneessä, toisissa paikoissa tai läsnä olevan hetken ja aistimusten arvostelussa. Tätä paikkaa, jossa taas tämä kaikki hässäkkä tapahtuu, voi kutsua mieleksi – meidän oma henkilökohtainen portaali tv-aparaatti. Mieli on loistava palvelija ja hyvä tekemään esim. kirjanpitoa, laskemaan budjettia ja suunnittelemaan tulevaa, mutta muuten se ei hyvä paikka viettää elämäänsä. Elämä kun tapahtuu tässä ja nyt – out of mind.
Voi sanoa, että vaikka 60 minuutin harjoituksesta osa on todellisinta chi kungia ja osa vielä sen harjoittelua. Ideana on nostaa läsnäoloa kohti sataa prosenttia harjoitusajasta. Tässä meillä kaikilla taitaa olla haastetta. Olipa sitten chi kungin harjoittelija tai vaikka jooga-asanoiden tekijä.
HENGITYS
Termi chi kung voidaan myös kääntää hengitysharjoitus. Hengitys on chi kungin ytimessä ja toinen tärkeistä periaatteista.
Hengitys on usein liitetty liikkeen kanssa yhteen. Normaalein hengitysrytmi on sisään, kun liike kohoaa ylöspäin tai poispäin rinnan alueelta. Ja ulos, kun liike laskeutuu tai kädet tulevat kohti rintaa. Paikka missä huomio, kun hengitetään voi vaihdella – aivan kuin joskus hengitettäisiin kämmenien, jalkapohjien tai muiden kehon kohtien läpi. Itse rintakehän, vatsan ja selän liike voi myös vaihdella erilaisissa hengityksissä erilaisten tavoitteiden mukaan. Löytyy chi kungista myös hengitysmenetelmiä, jotka ovat kovin joogan pranayaman kaltaisia.
Sanotaan kuitenkin, että chi kung-matkan eli oppimisen aikana, aluksi hengityksen sääntely ei ole tärkeää, sitten se on tärkeää ja lopulta taas se ei ole tärkeää. Chi kungissa suurten mestarien lisäksi voi usein pitää hyvänä malliesimerkkinä monissa asioissa pieniä lapsia/vauvoja. Mitä voisimme oppia lapsilta hengityksestä – se on rentoa ja luonnollista eikä kehollistetut mielen jännitteet estä sen vapaata virtausta. Elinvoimaa tuntuu olevan runsaudella niin lapsilla kuin mestareillakin.
ASENTO/LIIKE
Joissakin chi kung-traditoisissa tekniikoiden täsmällinen suoritus on äärettömän tärkeää. Siinä on myös oma jujunsa, mutta toinen tapa lähestyä on: sisältä ulos. Tämä voi olla aluksi ehkä joillekin haastavampi lähestymistapa, koska se vaatii hienovaraisempaa aistimista ja kehotietoisuutta sekä vääränlaisista (jännittyneistä/rajoittuneista/epäsymmetristä) liikeradoista poisoppimista. Siksi usein aluksi onkin hyvä seurata tekniikan muotoa tarkemmin.
Sisältä ulos tarkoittaa siitä, että kokee asennon oikeaksi ensin kehollisena tunto- ja asentoaistimuksena ja sitten vasta katsoo silmin miltä se näyttää. Kun hienovaraisesti tunnustelee esimerkiksi chi kungin perusasentoa, voi huomata, että kun sen oikein täsmentää tuntuu ”klik”. Jokin on linjautunut kohdalleen.
Vielä hienovaraisempaa linjautumista voi tutkia elämänenergian, chin, virtauksen suhteen, jos sellaisesta on aistimus. Kun asento tai liike on todella kohdallaan, voi aistia suuremman elämänenergia virtauksen ja jonkin avautumisen monella olemuksen tasolla. Usein tällainen johtaa myös tietoisuuden kirkastumiseen. Kuten aiemmin mainittiin, näitä kolmea periaatetta huomioidaan useita kertoja harjoituksen aikana – oikeastaan hetkestä hetkeen. Siksi myös ensin esimerkiksi kädet tai lantio voivat linjautua aavistuksen yhteen suuntaan ja hetken kuluttua taas toiseen.
Puhutaan myös mikroliikkeistä, joissa keho tekee tätä linjautumista spontaanisti ilman tietoista ohjausta vapauttaakseen itseään jännitteistä ja parantaakseen elämänenergian virtausta. Jotta mikroliikkeitä voisi tapahtua, tarvitaan rentoutta,
vapautta ja tilaa kehoon ja koko olemukseen.
Rentous ja tilan kokeminen ovat asennossa ja liikkeessä aivan olennaisia. Pyrkimyksenä on minimivoiman käyttäminen ja tilan ja vapauden kokeminen kehon sisällä. Nämä ovat niin olennaisia periaatteita asennossa ja liikkeessä, että ne ansaitsevat pidemmänkin huomioimisen ja tutkimuksen toisella kertaa.
PERIAATTEET ELÄMÄN HETKISSÄ
Chi kungissa periaatteet ovat aina läsnä muodossa tai toisessa. Ne voi kuitenkin myös tuoda jokapäiväisen elämän muihin toimintoihin esimerkiksi tiskaamiseen eli voi tehdä tiskaus kungia tai tiskigongia. Vielä parempi on tuoda periaatteet mukaan elämän kaikkiin hetkiin.
Tämä on hyvä niille, jotka sanovat, että aikaa ei riitä chi kungiin. Näiden periaatteiden huomioiminen ei vie juurikaan aikaa ja ne ovat myös olennaisessa osassa monien chi kungin hyötyjen syntymisessä. Toteuttamalla periaatteita voi välittömästi nostaa elämänlaatua ja saada myös nostetta moniin tärkeisiin elämän ja työn taitoihin. Onko tämä siis ihmeresepti? Voisi sanoa, että kyllä, mutta ei mitenkään vain chi kungille tyypillinen resepti. Samoja periaatteita löytyy joogasta, mindfulnessista ja monista muista traditioista ja menetelmistä. Periaatteet ovat yleisessä käytössä kaikkialla. Katso vain, kun tapaat 1 1/2h vuotiaan synnynnäisen chi kung-mestarin seuraavan kerran.
Lapset sen osaavat. Meille se on vielä haaste. Oppimalla ja vielä enemmän poisoppimalla esteistä ja rajoitteista voi kaikki muuttua automaattiseksi kuten lapsilla. Joissakin chi kung-lähteissä sanotaan: regulate without regulating eli sääntele ilman sääntelemistä. Tavoitteena on myös toisaalla kuvattu unconscious competence eli tiedostamaton taitavuus.
Koe uutta hyvää ja ihmeellistä elämässäsi! Lähde toteuttamaan näitä periaatteita chi kung-tekniikoissa, tai chissa, jooga-asananoissa yms. sekä koko elämässä. Löydä läsnäolo, hengityksen vapaus ja kehon rentous hetkestä hetkeen.
Ja mikä parasta, periaatteet ovat sinulle täysin tuttuja ja olet niissä suuri taitaja! Vähän vain rapsutat pölyjä ja opittuja malleja pois, ja annat kehollesi, olemuksellesi ja itsellesi paljon vain lisää vapautta olla oma itsesi, ja silloin olet siellä – ihmeessä – yhdessä lasten kanssa. Ja aikuisen elämänkokemuksen hyödyntäminen onnistuu edelleen hyvin ellei paremminkin.
Läsnäoloa ja hengityksen vapautta,
Jarko Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
maanantai 19. maaliskuuta 2012
torstai 1. maaliskuuta 2012
Sanojen ja meditaation voima
Syömällä puhdasta ja vitaalia ruokaa annat kehollesi viestin, että rakastat ja välität siitä. Kehosi saa muotonsa ja muokkautuu sen mukaan mitä ravintoa annat sille. Samalla tavalla toimii luonnossa elävä kasvi. Köyhässä ja ravinnottomassa maaperässä elävä puu voi kasvaa kitukasvuiseksi. Minkälainen kasvi versosta kasvaa, riippuu siitä, miten me sitä hoidamme. Myös jokainen sanasi muokkaa todellisuutta. Voisi sanoa, että jokainen sanasi on siemen jonka lähetät kasvamaan. Kohteen saavutettuaan puheesi ja sanasi voivat saada aikaan vahinkoa tai auttaa suuresti kasvun prosessia. Sanasi ikään kuin värittävät kuvia, tuovat ajatukset esille ja muokkaavat todellisuutta. Sanojesi avulla voit maalata tässä hetkessä tulevaisuutta ja luoda mitä ikinä haluat. Voisi sanoa, että muuttamalla kieltä, voit muuttaa todellisuutta.
Joogassa ihmisen tietoisuutta pyritään laajentamaan eri menetelmiä hyväksi käyttäen. Harjoitukset puhdistavat niin kehoa kuin mieltäkin. Joogassa löytyy kymmenen eettistä elämänohjetta – Yama ja Niyama. Aikoinaan nuoret joogioppilaat harjoittivat vuosia Yamaa ja Niyamaa ennen siirtymistä fyysisiin kehoa puhdistaviin harjoituksiin. Sanotaan, että Yama ja Niyama ovat henkisten harjoitusten ydin ja perusta. Yaman viidestä kohdasta löytyy toisena: Satya, joka tarkoittaa että ihmisen tulisi ajatella ja puhua elävien olentojen hyväksi ja parhaaksi. Harjoittaessaan Satyaa ihminen pyrkii ajatuksin ja sanoin olemaan vahingoittamatta toisia olentoja. Satyaa harjoittava henkilö pyrkii ajattelemaan ja puhumaan kaikkien elävien olentojen parhaaksi.
Itse koen olevani onnekas ja saaneeni elämässä kaiken mitä olen halunnut. Usein on käynyt jopa niin, että olen unohtanut toiveeni ja muistanut sen vasta saadessani haluamani. Manifestointi tuntuu kestävän aina jonkin aikaa: tunnin, päivän ja joskus jopa vuosia tai kymmeniä vuosia. Riippuen toiveen selkeydestä ja siitä kuinka suuri toiveeni on ollut. Toistamalla haluamaani asiaa, rukoilemalla, ajattelemalla päivittäin ja puhumalla toisille, olen luonut todellisuutta haluamaani suuntaan. Olen rakentanut siltoja kohti toivomaani asiaa.
Tietoisuustaidot ja eri meditaatioharjoitukset ovat lisänneet selkeyden tilaani päivittäisessä elämässä. Harjoitusten avulla olen tullut tietoisemmaksi haluistani ja siitä mitä todella elämäni tulisi sisältää. Muistan istuessani ensimmäisen kerran kymmenen päivän hiljaisuusretriittiä, jossa meditoitiin koko valveilla olo aika. Kuinka piinaavia ja uskomattomia ajatusmalleja mielessäni pyöri. Mielelläni ei ollut mitään muuta tekemistä, kuin tarkkailla itseään tai fyysistä kehoa. Usein kipu ja kolotus olivatkin ainoa tarkkailun kohde jopa kokonaisen tunnin ajan. Mielen huoneista paljastui uskomattomia ideoita ja oivalluksia. Samalla kävin läpi menneisyyttä ja sinne jääneitä keskeneräisiä traumoja, tapahtumia ja onnen hetkiä. Näin välähdyksiä lapsuudestani ja muistin hetkiä elämästäni. Transformoiva ja uskomaton kokemus! Ajatusmaailmani oli muuttunut ja maailma sen mukana. Halusin oppia tuntemaan itseni vieläkin paremmin.
Mielen ollessa tyyni ja hiljainen sinun on helpompi kääntyä sisään ja nähdä ajatuksesi. Istuessasi hiljaa paikallaan huomaat kuinka ajatukset pulpahtavat mieleen kadoten jälleen toisen ajatuksen alta, aallon lailla. Uskon sinulle olevan hyväksi oppia olemaan tietoinen ajatuksista ja puheesta koska niiden avulla muutamme ja rakennamme todellisuutta. Toivottavasti olemme luomassa kaunista ja hyvinvoivaa planeettaa, jossa kaikki elävät olennot voisivat olla onnellisia.
Olkoon kaikki elävät olennot onnellisia!
Kaikkea hyvää,
Liisa Erika Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Joogassa ihmisen tietoisuutta pyritään laajentamaan eri menetelmiä hyväksi käyttäen. Harjoitukset puhdistavat niin kehoa kuin mieltäkin. Joogassa löytyy kymmenen eettistä elämänohjetta – Yama ja Niyama. Aikoinaan nuoret joogioppilaat harjoittivat vuosia Yamaa ja Niyamaa ennen siirtymistä fyysisiin kehoa puhdistaviin harjoituksiin. Sanotaan, että Yama ja Niyama ovat henkisten harjoitusten ydin ja perusta. Yaman viidestä kohdasta löytyy toisena: Satya, joka tarkoittaa että ihmisen tulisi ajatella ja puhua elävien olentojen hyväksi ja parhaaksi. Harjoittaessaan Satyaa ihminen pyrkii ajatuksin ja sanoin olemaan vahingoittamatta toisia olentoja. Satyaa harjoittava henkilö pyrkii ajattelemaan ja puhumaan kaikkien elävien olentojen parhaaksi.
Itse koen olevani onnekas ja saaneeni elämässä kaiken mitä olen halunnut. Usein on käynyt jopa niin, että olen unohtanut toiveeni ja muistanut sen vasta saadessani haluamani. Manifestointi tuntuu kestävän aina jonkin aikaa: tunnin, päivän ja joskus jopa vuosia tai kymmeniä vuosia. Riippuen toiveen selkeydestä ja siitä kuinka suuri toiveeni on ollut. Toistamalla haluamaani asiaa, rukoilemalla, ajattelemalla päivittäin ja puhumalla toisille, olen luonut todellisuutta haluamaani suuntaan. Olen rakentanut siltoja kohti toivomaani asiaa.
Tietoisuustaidot ja eri meditaatioharjoitukset ovat lisänneet selkeyden tilaani päivittäisessä elämässä. Harjoitusten avulla olen tullut tietoisemmaksi haluistani ja siitä mitä todella elämäni tulisi sisältää. Muistan istuessani ensimmäisen kerran kymmenen päivän hiljaisuusretriittiä, jossa meditoitiin koko valveilla olo aika. Kuinka piinaavia ja uskomattomia ajatusmalleja mielessäni pyöri. Mielelläni ei ollut mitään muuta tekemistä, kuin tarkkailla itseään tai fyysistä kehoa. Usein kipu ja kolotus olivatkin ainoa tarkkailun kohde jopa kokonaisen tunnin ajan. Mielen huoneista paljastui uskomattomia ideoita ja oivalluksia. Samalla kävin läpi menneisyyttä ja sinne jääneitä keskeneräisiä traumoja, tapahtumia ja onnen hetkiä. Näin välähdyksiä lapsuudestani ja muistin hetkiä elämästäni. Transformoiva ja uskomaton kokemus! Ajatusmaailmani oli muuttunut ja maailma sen mukana. Halusin oppia tuntemaan itseni vieläkin paremmin.
Mielen ollessa tyyni ja hiljainen sinun on helpompi kääntyä sisään ja nähdä ajatuksesi. Istuessasi hiljaa paikallaan huomaat kuinka ajatukset pulpahtavat mieleen kadoten jälleen toisen ajatuksen alta, aallon lailla. Uskon sinulle olevan hyväksi oppia olemaan tietoinen ajatuksista ja puheesta koska niiden avulla muutamme ja rakennamme todellisuutta. Toivottavasti olemme luomassa kaunista ja hyvinvoivaa planeettaa, jossa kaikki elävät olennot voisivat olla onnellisia.
Olkoon kaikki elävät olennot onnellisia!
Kaikkea hyvää,
Liisa Erika Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
torstai 16. helmikuuta 2012
Mindfulness & Heartfulness
Joillekin mindfulness – läsnäolon ja tietoisuuden taidot – ovat tuttuja. Harvemmalle kuitenkin sana heartfulness tarkoittaa paljonkaan. Taustalla on länsimaalaisten kielten ja ajatusmallien rajoitus. Alun perin mindfulness-käsite tarkoittaa kumpaakin. Jon Kabat-Zinn, joka on yksi mindfulnessin pioneereja ja tutkijoita länsimaissa, sanookin, että kun kuulemme sanan mindfulness, tulisi meidän samalla aina kuulla myös heartfulness. Hänen mukaansa aasialaisissa kielissä näitä kahta käsitettä kuvaa vain yksi sana. Mutta meillä Suomessa ja monessa muussa länsimaassa jaamme olemuksemme taitavasti kahtia.
Onko sitten järkeä lähteä jaottelemaan näitä ollenkaan ja muistaa vain, että ne ovat yksi asia? On hyvä nähdä ne yhtenä, mutta myös ymmärtää, että me ihmiset voimme olla toisessa näistä vahvempia kuin toisessa. Joissakin tapauksessa voimme jopa olla epätasapainossa tavalla, joka aiheuttaa meille itsellemme ja mahdollisesti muille kärsimystä. Etenkin jos harjoitusten, tekojen ja oivallusten kautta olemme vahvasti kasvaneet vain toiseen suuntaan.
Epätasapainon tilat – ”jäinen mindfulness” ja ”polttava heartfulness”.
Epätasapainoinen oivallus ja kiinnittyminen pelkästään oivallukseen tietoisuuden tietyistä ulottuvuuksista voi johtaa tilaan, jossa voi vain kylmästi havainnoida omaa ja muiden kärsimystä ilman myötätuntoa. Voi kiinnittyä vain ymmärrykseen kaikkien muotojen väliaikaisuudesta ja katovaisuudesta. Olla välittämättä, olla osallistumatta ja olla ilman yhteyttä elämään ja ihmisiin. Voi kadota kaukaiseen norsunluutorniin – tämä on jää.
Epätasapainoinen myötätunnon tila voi taas luoda kuvitelman, että pitäisi pelastaa kaikki. Voi yrittää ottaa kaikkien hyvinvoinnin ja onnellisuuden omalla vastuulleen muiden usein edes sitä haluamatta. Takertua asioihin ja ihmisiin, jotka voivat kuitenkin itsenäisesti ohjautua aivan muualle kuin omasta mielestä olisi hyvä mennä. Yleensä ihmiset automaattisesti hakeutuvat kokemaan ja etsimään oman kasvunsa kannalta tärkeitä asioita. Takertuminen ja yritys ohjata sekä hallita vapaita olentoja kuluttaa valtavasti energiaa. Voi kuihduttaa itsensä – tämä on polttava tuli.
Nämä ovat äärimmäisiä esimerkkejä ja epätasapaino voi olla paljon pienempi ja hienovaraisempi ilmiö. Saatamme olla myös aikalailla tasapainoissa, mutta kun elämä heittää haasteita isolla kauhalla, paljastuukin heikkous tai tartumme vahvasti toiseen näistä epätasapainoisista näkökulmista.
Entäpä se ratkaisu sitten? Tässä on yksi näkökulma. Eräs opettajani onkin asiaa kuvannut, jonka tässä sanoitan omin sanoin:” Elämä hyvin on yksinkertaista. Elämä tuo eteesi (aivan konkreettisesti) tilanteita, ihmisiä ja asioita hetkestä hetkeen koko elämäsi ajan. Ja vain siitä tarvitsee välittää ja huolehtia, joka on nyt edessäsi. Tarvitsee tehdä vain se, joka kyseisellä hetkellä pitää tehdä.”
Näin voi yhdistää myötätunnon ja toisaalta myös läsnäolon ja kaikesta menneestä ja tulevasta irtipäästämisen.
Ja huomaa, että ei välttämättä tarvitse lähteä mitään etsimään sekä tavoittelemaan ja mahdollisesti kadottamaan läsnä olevaa nykyhetkeä, vaan voi olla ja levätä paikoillaan. Elämä todella tulee luokse. Tai pohdi seuraavaa.
Voi tutkia ja leikitellä seuraavan oivalluksen ja ratkaisun kanssa. Entä jos en enää ikinä liikkuisi, vaan lepäisin vain olemisessa ja antaisin maailman, ihmisten ja asioiden liikkua. Aivan kuin edessä olisi putki, jota pitkin jatkuvasti asiat lähestyvät, tulisivat kohdalle ja menisivät läpi.
Konkreettisempi esimerkki voi olla kadulla eteenpäin kävely, jossa tätä voi olla myös helpompi tutkia. Entä jos hylkäisi klassisen ajatuksen, että kävelen eteenpäin? Entä jos onkin niin, että vain ainoastaan maisema & maailma liikkuu kohti, kohdalle ja ohi (läpi)? Itse on edelleen samassa paikassa – olemisen paikassa. Entä jos vain kuva liikkuu, eikä koskaan sen havaitsija? Entä jos ei ole koskaan liikkunut koko elämänsä aikana?
MONET PUHUVAT TASAPAINOSTA
Joogatraditiossa puhutaan jnana- ja bhaktijoogasta. Välillä myös toistensa vastakohtina. Tiedon-joogasta (jnana) ja sydämen ja antaumuksen joogasta (bhakti) ovat teitä oivallukseen. Klassisesti nähdään, että nämä ovat erillisiä polkuja oivallukseen, mutta toisaalta voi ajatella, että toinen antaa havainnon silmät ja toinen sydämen, joka inspiroi olemaan hyödyksi.
Buddhalaisuudessa painotetaan viisauden ja myötätunnon tasapainon tärkeyttä ja mindfulness-menetelmän juuret ovat myös buddhalaisuudessa. Ehkäpä buddhalaiset ovat oivaltaneet epätasapainon riskin ja siksi puhuvat tasapainon tärkeydestä. Sama sanahan tarkoitti kuitenkin mindfulnessia ja heartfulnessia.
Tasapainoon liittyvät oivallukset löytyvät monista traditioista ympäri maailmaa välillä hieman erilailla vain kuvattuna. Kiinalaisissa traditioissa ja menetelmissä puhutaan usein myös aivan samoista asioista.
OMA TASAPAINO?
Minkälaisessa tasapainossa sinulla nämä kaksi ovat? Tasapainottamalla näitä sekä kehittämällä heikompaa voit lisätä koko elämäsi tasapainoa ja löytää aivan uutta kukoistusta ja rauhaa!
Lisää itsellesi sopivasti sydämellisyyttä tai tiedostamista lisäävää toimintaa. Joihinkin voit käyttää hetkeen ja toisiin kymmeniä minuutteja. Joitakin on hyödyllistä tehdä kymmeniä tai satoja kertoja ja joissakin riittää vain yksi kokemus ja oivallus. Huomaa, jos huomiosi on näissä harjoituksissa, niin samaan aikaa et ehdi murehtia tai tehdä muuta vähemmän hyödyllistä. Elämän kokemukset ovat siellä missä huomio on. Plastiset aivot alkavat heti myös muotoa ja hahmottaa todellisuutta uudella tavalla ja jokaisella toistolla muutokset vahvistuvat.
Valitse itsellesi ja maailmankatsomukseesi sopivia reseptejä sydämellisyyden ja tiedostamisen lisäämiseen.
LISÄÄ HEARTFULNESSIA – SYDÄMELLISYYTTÄ
1) Anna jotakin hyvää itsellesi ja anna sitten yhtä paljon hyvää jollekin toiselle.
2) Anna jotakin hyvää toiselle ja anna sitten yhtä paljon hyvää itsellesi.
3) Tutki syvällisesti. Onko myötätunto ja rakkaus itseä kohtaan erilaista kuin toisia kohtaan?
4) Tunnustele miltä rinnan ja sydämen alueella tuntuu juuri nyt – anna huomiosi levätä tällä alueella hetken tai pidempään. Mitä tästä seuraa?
5) Tunne mitä tunnet ja hyväksy kaikki mitä tunnet.
6) Tutustu / harjoita bhaktijoogaa ja laula bhajaneita.
7) Syvenny kristinuskoon ja harjoita sen pääperiaatteita (voisi ajatella, että kristinusko on länsimaista bhaktijoogaa) ja lue raamatusta esim. 1 Kor. 13:1-8,13 ja Matt. 22:37–39
8) Tee buddhalaista rakastava-ystävällisyys-meditaatiota (metta / loving kindness meditation)
9) Rakenna siltoja, huomaa yhteys ja keskity siihen joka on yhteistä esim. kaikki ihmiset jakavat ihmisenä olemisen kokemuksen. Jätä hetkeksi huomioimatta kaikki pinnalliset eroavaisuudet ja ominaisuudet. Kohtaa ihmisiä tästä tilasta ja oivalluksesta käsin.
10) Huomaa, että jaat olemassa olemisen kokemuksen kaiken olevaisen kanssa. Eli jokainen galaksi, aurinko, planeetta, avaruusolento?, ihminen, eläin, kasvi, kivi, satelliitti, rakennus, tietokone, atomi, hiukkanen ja kaikki muu oleva jakaa jotakin ihmeellistä kanssasi ja on kanssasi ”samassa veneessä”. Ja olet kaikkien näiden kanssa osallisena samassa olemassa olon ihmeessä. Riemuitse nyt kun kehosi on elossa ja voit jakaa olemassaoloa muiden kanssa.
+ Yksi näkökulma myös sydämellisyyteen on läsnäolo ja huomion antaminen sekä kuuntelu. Jos näitä toteuttaa ilman ajatuksiin katoamista ja pysyy vain rennosti läsnä toisen ihmisen seurassa, niin voi hyvin sanoa oikeastaan antavan rakkautta ja ilmentävänsä syvintä heartfulnessia.
LISÄÄ MINDFULNESSIA – TIEDOSTAMISTA
1) Tee harjoituksia, jotka tuovat huomion läsnä kehoon ja siten pois mielen tulevaisuus-menneisyys-aikajanalta. Tähän käy esim. chi kung, jooga-asanat, venyttelyt, hengitysharjoitukset ja rauhalliset urheilulajit.
2) Päästä kehosi rennommaksi ja aistit enemmän hienovaraisia asioita kehossasi.
3) Katso jotakin kohdetta esim. kättä ja havainnoi sen yksityiskohtia ja huomaa kuinka havaittavaa löytyy lisää ja lisää.
4) Huomaa, että juuri nyt olet hereillä etkä unessa ja tiedostamattomassa tilassa. Sulje silmät ja huomaa, että hereillä olo jatkuu.
5) Tee meditaatiota kohteen kanssa eli anna huomiosi levätä jossakin kohteessa.
6) Tee meditaatio ilman kohdetta eli ole ja älä anna huomion tarttua mihinkään kohteisiin esim. aistimuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin.
7) Unohda meditaatio ja kaikki siihen liittyvät ohjeet ja neuvot – ole vain olemassa.
8) Ole paikallasi ja huomaa, että jotakin muuttuu kokoajan ympäristössä, kehossa (esim. hengitys, vanhentuminen) ja mahdollisesti sisäisessä maailmassa (esim. tunteet ja ajatukset). Huomioi onko jotakin jota muutos ei kosketa – jotakin joka pysyy samana, vaikka hetket vaihtuvat ja maailma liikkuu ja ”aika kuluu”?
9) Huomaa, että vain tässä ja nyt on olemassa ja tulevaisuus, menneisyys ja muut paikat ovat vain tässä hetkessä ja paikassa luotuja ajatuksia (kuvitelmia).
10) Sanotaan, että tietoisuus on lähempänä kuin hengitys – mitä huomaat jos tutkit asiaa?
+ Jos luit näitä tiedostamista lisääviä ohjeita ja myös huomiosi kanssa ”teit” niitä, niin missä paikassa huomiosi kävi uudestaan ja uudestaan?
Lopuksi…
Onko sitten järkeä lähteä jaottelemaan näitä ollenkaan ja muistaa vain, että ne ovat yksi asia? On hyvä nähdä ne yhtenä, mutta myös ymmärtää, että me ihmiset voimme olla toisessa näistä vahvempia kuin toisessa. Joissakin tapauksessa voimme jopa olla epätasapainossa tavalla, joka aiheuttaa meille itsellemme ja mahdollisesti muille kärsimystä. Etenkin jos harjoitusten, tekojen ja oivallusten kautta olemme vahvasti kasvaneet vain toiseen suuntaan.
Epätasapainon tilat – ”jäinen mindfulness” ja ”polttava heartfulness”.
Epätasapainoinen oivallus ja kiinnittyminen pelkästään oivallukseen tietoisuuden tietyistä ulottuvuuksista voi johtaa tilaan, jossa voi vain kylmästi havainnoida omaa ja muiden kärsimystä ilman myötätuntoa. Voi kiinnittyä vain ymmärrykseen kaikkien muotojen väliaikaisuudesta ja katovaisuudesta. Olla välittämättä, olla osallistumatta ja olla ilman yhteyttä elämään ja ihmisiin. Voi kadota kaukaiseen norsunluutorniin – tämä on jää.
Epätasapainoinen myötätunnon tila voi taas luoda kuvitelman, että pitäisi pelastaa kaikki. Voi yrittää ottaa kaikkien hyvinvoinnin ja onnellisuuden omalla vastuulleen muiden usein edes sitä haluamatta. Takertua asioihin ja ihmisiin, jotka voivat kuitenkin itsenäisesti ohjautua aivan muualle kuin omasta mielestä olisi hyvä mennä. Yleensä ihmiset automaattisesti hakeutuvat kokemaan ja etsimään oman kasvunsa kannalta tärkeitä asioita. Takertuminen ja yritys ohjata sekä hallita vapaita olentoja kuluttaa valtavasti energiaa. Voi kuihduttaa itsensä – tämä on polttava tuli.
Nämä ovat äärimmäisiä esimerkkejä ja epätasapaino voi olla paljon pienempi ja hienovaraisempi ilmiö. Saatamme olla myös aikalailla tasapainoissa, mutta kun elämä heittää haasteita isolla kauhalla, paljastuukin heikkous tai tartumme vahvasti toiseen näistä epätasapainoisista näkökulmista.
Entäpä se ratkaisu sitten? Tässä on yksi näkökulma. Eräs opettajani onkin asiaa kuvannut, jonka tässä sanoitan omin sanoin:” Elämä hyvin on yksinkertaista. Elämä tuo eteesi (aivan konkreettisesti) tilanteita, ihmisiä ja asioita hetkestä hetkeen koko elämäsi ajan. Ja vain siitä tarvitsee välittää ja huolehtia, joka on nyt edessäsi. Tarvitsee tehdä vain se, joka kyseisellä hetkellä pitää tehdä.”
Näin voi yhdistää myötätunnon ja toisaalta myös läsnäolon ja kaikesta menneestä ja tulevasta irtipäästämisen.
Ja huomaa, että ei välttämättä tarvitse lähteä mitään etsimään sekä tavoittelemaan ja mahdollisesti kadottamaan läsnä olevaa nykyhetkeä, vaan voi olla ja levätä paikoillaan. Elämä todella tulee luokse. Tai pohdi seuraavaa.
Voi tutkia ja leikitellä seuraavan oivalluksen ja ratkaisun kanssa. Entä jos en enää ikinä liikkuisi, vaan lepäisin vain olemisessa ja antaisin maailman, ihmisten ja asioiden liikkua. Aivan kuin edessä olisi putki, jota pitkin jatkuvasti asiat lähestyvät, tulisivat kohdalle ja menisivät läpi.
Konkreettisempi esimerkki voi olla kadulla eteenpäin kävely, jossa tätä voi olla myös helpompi tutkia. Entä jos hylkäisi klassisen ajatuksen, että kävelen eteenpäin? Entä jos onkin niin, että vain ainoastaan maisema & maailma liikkuu kohti, kohdalle ja ohi (läpi)? Itse on edelleen samassa paikassa – olemisen paikassa. Entä jos vain kuva liikkuu, eikä koskaan sen havaitsija? Entä jos ei ole koskaan liikkunut koko elämänsä aikana?
MONET PUHUVAT TASAPAINOSTA
Joogatraditiossa puhutaan jnana- ja bhaktijoogasta. Välillä myös toistensa vastakohtina. Tiedon-joogasta (jnana) ja sydämen ja antaumuksen joogasta (bhakti) ovat teitä oivallukseen. Klassisesti nähdään, että nämä ovat erillisiä polkuja oivallukseen, mutta toisaalta voi ajatella, että toinen antaa havainnon silmät ja toinen sydämen, joka inspiroi olemaan hyödyksi.
Buddhalaisuudessa painotetaan viisauden ja myötätunnon tasapainon tärkeyttä ja mindfulness-menetelmän juuret ovat myös buddhalaisuudessa. Ehkäpä buddhalaiset ovat oivaltaneet epätasapainon riskin ja siksi puhuvat tasapainon tärkeydestä. Sama sanahan tarkoitti kuitenkin mindfulnessia ja heartfulnessia.
Tasapainoon liittyvät oivallukset löytyvät monista traditioista ympäri maailmaa välillä hieman erilailla vain kuvattuna. Kiinalaisissa traditioissa ja menetelmissä puhutaan usein myös aivan samoista asioista.
OMA TASAPAINO?
Minkälaisessa tasapainossa sinulla nämä kaksi ovat? Tasapainottamalla näitä sekä kehittämällä heikompaa voit lisätä koko elämäsi tasapainoa ja löytää aivan uutta kukoistusta ja rauhaa!
Lisää itsellesi sopivasti sydämellisyyttä tai tiedostamista lisäävää toimintaa. Joihinkin voit käyttää hetkeen ja toisiin kymmeniä minuutteja. Joitakin on hyödyllistä tehdä kymmeniä tai satoja kertoja ja joissakin riittää vain yksi kokemus ja oivallus. Huomaa, jos huomiosi on näissä harjoituksissa, niin samaan aikaa et ehdi murehtia tai tehdä muuta vähemmän hyödyllistä. Elämän kokemukset ovat siellä missä huomio on. Plastiset aivot alkavat heti myös muotoa ja hahmottaa todellisuutta uudella tavalla ja jokaisella toistolla muutokset vahvistuvat.
Valitse itsellesi ja maailmankatsomukseesi sopivia reseptejä sydämellisyyden ja tiedostamisen lisäämiseen.
LISÄÄ HEARTFULNESSIA – SYDÄMELLISYYTTÄ
1) Anna jotakin hyvää itsellesi ja anna sitten yhtä paljon hyvää jollekin toiselle.
2) Anna jotakin hyvää toiselle ja anna sitten yhtä paljon hyvää itsellesi.
3) Tutki syvällisesti. Onko myötätunto ja rakkaus itseä kohtaan erilaista kuin toisia kohtaan?
4) Tunnustele miltä rinnan ja sydämen alueella tuntuu juuri nyt – anna huomiosi levätä tällä alueella hetken tai pidempään. Mitä tästä seuraa?
5) Tunne mitä tunnet ja hyväksy kaikki mitä tunnet.
6) Tutustu / harjoita bhaktijoogaa ja laula bhajaneita.
7) Syvenny kristinuskoon ja harjoita sen pääperiaatteita (voisi ajatella, että kristinusko on länsimaista bhaktijoogaa) ja lue raamatusta esim. 1 Kor. 13:1-8,13 ja Matt. 22:37–39
8) Tee buddhalaista rakastava-ystävällisyys-meditaatiota (metta / loving kindness meditation)
9) Rakenna siltoja, huomaa yhteys ja keskity siihen joka on yhteistä esim. kaikki ihmiset jakavat ihmisenä olemisen kokemuksen. Jätä hetkeksi huomioimatta kaikki pinnalliset eroavaisuudet ja ominaisuudet. Kohtaa ihmisiä tästä tilasta ja oivalluksesta käsin.
10) Huomaa, että jaat olemassa olemisen kokemuksen kaiken olevaisen kanssa. Eli jokainen galaksi, aurinko, planeetta, avaruusolento?, ihminen, eläin, kasvi, kivi, satelliitti, rakennus, tietokone, atomi, hiukkanen ja kaikki muu oleva jakaa jotakin ihmeellistä kanssasi ja on kanssasi ”samassa veneessä”. Ja olet kaikkien näiden kanssa osallisena samassa olemassa olon ihmeessä. Riemuitse nyt kun kehosi on elossa ja voit jakaa olemassaoloa muiden kanssa.
+ Yksi näkökulma myös sydämellisyyteen on läsnäolo ja huomion antaminen sekä kuuntelu. Jos näitä toteuttaa ilman ajatuksiin katoamista ja pysyy vain rennosti läsnä toisen ihmisen seurassa, niin voi hyvin sanoa oikeastaan antavan rakkautta ja ilmentävänsä syvintä heartfulnessia.
LISÄÄ MINDFULNESSIA – TIEDOSTAMISTA
1) Tee harjoituksia, jotka tuovat huomion läsnä kehoon ja siten pois mielen tulevaisuus-menneisyys-aikajanalta. Tähän käy esim. chi kung, jooga-asanat, venyttelyt, hengitysharjoitukset ja rauhalliset urheilulajit.
2) Päästä kehosi rennommaksi ja aistit enemmän hienovaraisia asioita kehossasi.
3) Katso jotakin kohdetta esim. kättä ja havainnoi sen yksityiskohtia ja huomaa kuinka havaittavaa löytyy lisää ja lisää.
4) Huomaa, että juuri nyt olet hereillä etkä unessa ja tiedostamattomassa tilassa. Sulje silmät ja huomaa, että hereillä olo jatkuu.
5) Tee meditaatiota kohteen kanssa eli anna huomiosi levätä jossakin kohteessa.
6) Tee meditaatio ilman kohdetta eli ole ja älä anna huomion tarttua mihinkään kohteisiin esim. aistimuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin.
7) Unohda meditaatio ja kaikki siihen liittyvät ohjeet ja neuvot – ole vain olemassa.
8) Ole paikallasi ja huomaa, että jotakin muuttuu kokoajan ympäristössä, kehossa (esim. hengitys, vanhentuminen) ja mahdollisesti sisäisessä maailmassa (esim. tunteet ja ajatukset). Huomioi onko jotakin jota muutos ei kosketa – jotakin joka pysyy samana, vaikka hetket vaihtuvat ja maailma liikkuu ja ”aika kuluu”?
9) Huomaa, että vain tässä ja nyt on olemassa ja tulevaisuus, menneisyys ja muut paikat ovat vain tässä hetkessä ja paikassa luotuja ajatuksia (kuvitelmia).
10) Sanotaan, että tietoisuus on lähempänä kuin hengitys – mitä huomaat jos tutkit asiaa?
+ Jos luit näitä tiedostamista lisääviä ohjeita ja myös huomiosi kanssa ”teit” niitä, niin missä paikassa huomiosi kävi uudestaan ja uudestaan?
Lopuksi…
“Love says “I am everything”. Wisdom says “I am nothing”. Between the two, my life flows.”
Sri Nisargadatta Maharaj
Parasta elämää ja tasapainoa,
Jarko Taivasmaa
Oleminen Tekeminen Omistaminen
Ehkä olet kuullut ihmisistä tai ehkä olet yksi heistä, jotka puhuvat, että sitten kun olen saanut nämä asiat järjestykseen ja minulla on tämä ja tuo asia hankittuna, niin sitten olen valmis tekemään sitä mitä olen aina halunnut tehdä. Sitten kun minulla on omistamisen elämänalue kunnossa, olen tarpeeksi turvattu tehdäkseni sitä mitä rakastan.
Toiset taas ajattelevat, että sitten kun olen saavuttanut ja tehnyt sen ja tämän ja sitten, kun olen saanut lapset kasvatettua yms. Sitten joskus olen valmis rentoutumaan ja vain olemaan. Sitten olen valmis päästämään irti kaikista asioista ja voin todella olla vain se joka olen. Mutta ei vielä – nyt täytyy vielä saavuttaa tämä ja tehdä tuo sekä omistaa nämä nuo.
Nämä ovat klassisia tapoja nähdä maailma etenkin nykyisessä länsimaalaisessa maailmassa, vaikka nykyään puhutaan (toteutetaankin) downshiftingistä ja tavaroiden karsimisesta sataan. Mutta mitä näillä karsimistoimenpiteillä sitten itse asiassa haetaan? Niillä haetaan olemista, jotta oleminen, rentoutuminen ja hengitys tuntuisivat nyt. Etsitään olemisessa olevaa täyteyden tuntemusta - sisäistä täyttymystä. Oleminen on helpommin havaittavissa ja koettavissa, jos häiriötekijöitä on vähemmän. Siksi usein karsitaan tekemistä ja omistamista.
On myös ihmisiä, joilla omistamisen elämänalue ei tunnu olevan kunnossa. Resurssien puute tulee vastaan itseilmaisussa, tekemisessä ja itselle tärkeiden kokemusten saamisessa. Tai ehkä jopa perustarpeita ei pystytä täyttämään sopivalla tavalla. Täällä pohjoisessa, jossa talvet ovat kylmiä ja etäisyydet aika pitkiä, on omistaminen tiettyyn rajaan saakka hyvinkin tarpeellista. Toisin kuin esimerkiksi Goan rantojen hipeillä tai luostarissa elävillä munkeilla.
Kysymys onkin – onko sinulla nämä alueet tasapainossa? Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi näistä elämänalueista ja myös tutkia niitä mahdollisimman vapaana vaikkapa naapurin, vanhempien ja yhteiskunnan esittämistä arvoista ja näkökulmista. Tulisiko joillekin alueilla antaa enemmän huomiota ja ottaa todella vastuu siitä, että saa esim. tarpeeksi vaikka minuutin tai kymmennen sekunnin mittaisia olemisen hetkiä päivän aikana, jos aikaa ei yksinkertaisesti riitä 15 minuutin olemiseen / meditaatioharjoitukseen. Tai kiitollisena huomata hetken tai kaksi päivittäin mitä kaikkea hyvää elämässä on jo materiaalisella tasolla.
Laittamalla huomiota näihin kolmeen eri alueeseen ja rehellisesti niiden tutkiskelu, voi jo itsessään avata monia ovia näiden alueiden tasapainoisempaan ja tyydyttävämpään kokemiseen. Toki usein tarvitaan tekemistä ja etenkin erilailla tekemistä ja sitä itse olemista eli ei-tekemistä tai sen huomaamista, että minullahan itse asiassa elämä aika mukavasti kasassa.
Klassinen tapa nähdä ja lähestyä olemista, tekemistä ja omistamista on lähteä omistamisesta liikkeelle. Tätä myös Abraham Maslow, humanistisen psykologian suuntauksen yksi perustajista, kuvasi tarvehierarkia mallissaan. Jos ei ole ruokaa, vettä tai perusturvallisuuden kokemusta, ei itsensä autenttinen ilmaisu ole luonnollisestikaan kovin korkealle rankattu päivittäisessä elämässä. Kuitenkin useampien meidän tilanne on huomattavasti parempi, vaikka epävarmuus tuntuukin olevan välillä suorastaan globaalia ainakin medioissa.
On myös paradoksaalinen suunta lähestyä näitä kolmea elämänaluetta – lähteä liikkeelle olemisesta. Olemiseen voi vahvasti ankkuroitua joko suoran oivalluksen kautta ”että hetkinen minähän olen olemassa tässä ja nyt” tai meditaatioharjoitusten kautta tai huomion kehoon tuovien harjoitusten avulla esim. joogalla tai chi kungilla. Huomion kehoon tuovat myös monet urheilullisemmat harjoitukset. Joissakin tapauksessa kuitenkin intensiiviset urheiluharjoitukset eivät kuitenkaan vahvista olemista, vaan tuntuvat vain lisäävän kierroksia, tekemisen virtaa (ja pakkoa).
Kun oleminen on vahva kuin kallio, niin silloin maailman voi nähdä selkeämmin. Silloin voi ymmärtää ajatusten ohimenevän luonteen selkeämmin ja myös perata uskomuksiaan sekä arvojaan ja huomata, että kaikki eivät välttämättä ole omia.
Voi myös huomata selvemmin minkälaiseen toimintaan sisällä tuntuu olevan vetoa ja inspiraatiota. Mikä on itselle rakasta toimintaa? Missä on innostus ja intohimo? Nämä syvät sisäiset kaipuut kirkastuvat, kun kaiken päältä on karsittu esimerkiksi ajatukset: pitäisi, on pakko, vanhemmat, naapurit ja kaveritkin tekevät näin. Ja jos nämä ajatukset ovat poissa, niin silloin on suurempi selkeys toimia vaikka juuri sillä tavalla kuin esim. naapurit ja vanhemmat toimivat, jos tilanne sitä vaatii. Voi seurata parasta ymmärrystä ja sydäntään vapaasti ilman automaattista kopiointia tai tasan vastakkaista reaktiivista toimintatapaa. Joskus tuo tie on sama kuin kaikilla ympärillä ja joskus se on tie, jota kukaan ei ole vielä ennen kulkenut.
Sydämen ja intuition seuraamisesta puhuvat myös monet menestyneet ihmiset monilla elämän saroilla ihan kovinta bisnestä myöten mm. edesmennyt Apple-guru Steve Jobs.
Jotta voisi seurata intuitiotaan, täytyy olla rohkeutta olla ilman ilmeisen vauhdikkaan toiminnan ja ajatusstrategioiden tuomaa turvaa. Pitää olla rohkeutta nähdä ja astua tuntemattomille poluille. Tämä olisi suorastaan hurjaa, ellei olisi ankkuroitunut olemiseen ajatusten takana. Ja ellei kokisi olemisen tuomaa sisäistä täyttymystä ja turvaa.
Ja vaikka tämä tuntuisi tällä hetkellä liian epäkäytännölliseltä, niin ensimmäinen askel on olla tietoinen ja sitten antaa kaikille osa-alueille hieman aikaa ja huomiota. Kastella olemisen, tekemisen ja omistamisen puutarhapenkkejä. Ja suoda niille myös sopivasti aurinkoa.
Ehkäpä jonakin päivänä syvä oleminen ja rauha vallitsee sisällä, josta kumpuaa inspiroitunut toiminta ja jossa oleminen säilyy, kuten jooga-asanoissa tai chi kung-liikkeissä. Oleminen ja toiminta yhdistyvät. Sisäisellä rikkaudella ei taas ole muuta mahdollisuutta, kuin ilmentyä ulkoisena rikkautena, joka voi kuitenkin olla aivan toista kuin tavallisesti ajatellaan. Sisäinen ja ulkoinen maailma yhdistyvät.
Erään opettajani minulle antama ohje: Oleminen aina ennen tekemistä. Tämän toteuttamalla voi havaita maailmassa ja itsessä paljon uusia värejä ja sävyjä.
Parasta elämää ja olemista,
Jarko Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Toiset taas ajattelevat, että sitten kun olen saavuttanut ja tehnyt sen ja tämän ja sitten, kun olen saanut lapset kasvatettua yms. Sitten joskus olen valmis rentoutumaan ja vain olemaan. Sitten olen valmis päästämään irti kaikista asioista ja voin todella olla vain se joka olen. Mutta ei vielä – nyt täytyy vielä saavuttaa tämä ja tehdä tuo sekä omistaa nämä nuo.
Nämä ovat klassisia tapoja nähdä maailma etenkin nykyisessä länsimaalaisessa maailmassa, vaikka nykyään puhutaan (toteutetaankin) downshiftingistä ja tavaroiden karsimisesta sataan. Mutta mitä näillä karsimistoimenpiteillä sitten itse asiassa haetaan? Niillä haetaan olemista, jotta oleminen, rentoutuminen ja hengitys tuntuisivat nyt. Etsitään olemisessa olevaa täyteyden tuntemusta - sisäistä täyttymystä. Oleminen on helpommin havaittavissa ja koettavissa, jos häiriötekijöitä on vähemmän. Siksi usein karsitaan tekemistä ja omistamista.
On myös ihmisiä, joilla omistamisen elämänalue ei tunnu olevan kunnossa. Resurssien puute tulee vastaan itseilmaisussa, tekemisessä ja itselle tärkeiden kokemusten saamisessa. Tai ehkä jopa perustarpeita ei pystytä täyttämään sopivalla tavalla. Täällä pohjoisessa, jossa talvet ovat kylmiä ja etäisyydet aika pitkiä, on omistaminen tiettyyn rajaan saakka hyvinkin tarpeellista. Toisin kuin esimerkiksi Goan rantojen hipeillä tai luostarissa elävillä munkeilla.
Kysymys onkin – onko sinulla nämä alueet tasapainossa? Ensimmäinen askel on tulla tietoiseksi näistä elämänalueista ja myös tutkia niitä mahdollisimman vapaana vaikkapa naapurin, vanhempien ja yhteiskunnan esittämistä arvoista ja näkökulmista. Tulisiko joillekin alueilla antaa enemmän huomiota ja ottaa todella vastuu siitä, että saa esim. tarpeeksi vaikka minuutin tai kymmennen sekunnin mittaisia olemisen hetkiä päivän aikana, jos aikaa ei yksinkertaisesti riitä 15 minuutin olemiseen / meditaatioharjoitukseen. Tai kiitollisena huomata hetken tai kaksi päivittäin mitä kaikkea hyvää elämässä on jo materiaalisella tasolla.
Laittamalla huomiota näihin kolmeen eri alueeseen ja rehellisesti niiden tutkiskelu, voi jo itsessään avata monia ovia näiden alueiden tasapainoisempaan ja tyydyttävämpään kokemiseen. Toki usein tarvitaan tekemistä ja etenkin erilailla tekemistä ja sitä itse olemista eli ei-tekemistä tai sen huomaamista, että minullahan itse asiassa elämä aika mukavasti kasassa.
Klassinen tapa nähdä ja lähestyä olemista, tekemistä ja omistamista on lähteä omistamisesta liikkeelle. Tätä myös Abraham Maslow, humanistisen psykologian suuntauksen yksi perustajista, kuvasi tarvehierarkia mallissaan. Jos ei ole ruokaa, vettä tai perusturvallisuuden kokemusta, ei itsensä autenttinen ilmaisu ole luonnollisestikaan kovin korkealle rankattu päivittäisessä elämässä. Kuitenkin useampien meidän tilanne on huomattavasti parempi, vaikka epävarmuus tuntuukin olevan välillä suorastaan globaalia ainakin medioissa.
On myös paradoksaalinen suunta lähestyä näitä kolmea elämänaluetta – lähteä liikkeelle olemisesta. Olemiseen voi vahvasti ankkuroitua joko suoran oivalluksen kautta ”että hetkinen minähän olen olemassa tässä ja nyt” tai meditaatioharjoitusten kautta tai huomion kehoon tuovien harjoitusten avulla esim. joogalla tai chi kungilla. Huomion kehoon tuovat myös monet urheilullisemmat harjoitukset. Joissakin tapauksessa kuitenkin intensiiviset urheiluharjoitukset eivät kuitenkaan vahvista olemista, vaan tuntuvat vain lisäävän kierroksia, tekemisen virtaa (ja pakkoa).
Kun oleminen on vahva kuin kallio, niin silloin maailman voi nähdä selkeämmin. Silloin voi ymmärtää ajatusten ohimenevän luonteen selkeämmin ja myös perata uskomuksiaan sekä arvojaan ja huomata, että kaikki eivät välttämättä ole omia.
Voi myös huomata selvemmin minkälaiseen toimintaan sisällä tuntuu olevan vetoa ja inspiraatiota. Mikä on itselle rakasta toimintaa? Missä on innostus ja intohimo? Nämä syvät sisäiset kaipuut kirkastuvat, kun kaiken päältä on karsittu esimerkiksi ajatukset: pitäisi, on pakko, vanhemmat, naapurit ja kaveritkin tekevät näin. Ja jos nämä ajatukset ovat poissa, niin silloin on suurempi selkeys toimia vaikka juuri sillä tavalla kuin esim. naapurit ja vanhemmat toimivat, jos tilanne sitä vaatii. Voi seurata parasta ymmärrystä ja sydäntään vapaasti ilman automaattista kopiointia tai tasan vastakkaista reaktiivista toimintatapaa. Joskus tuo tie on sama kuin kaikilla ympärillä ja joskus se on tie, jota kukaan ei ole vielä ennen kulkenut.
Sydämen ja intuition seuraamisesta puhuvat myös monet menestyneet ihmiset monilla elämän saroilla ihan kovinta bisnestä myöten mm. edesmennyt Apple-guru Steve Jobs.
Jotta voisi seurata intuitiotaan, täytyy olla rohkeutta olla ilman ilmeisen vauhdikkaan toiminnan ja ajatusstrategioiden tuomaa turvaa. Pitää olla rohkeutta nähdä ja astua tuntemattomille poluille. Tämä olisi suorastaan hurjaa, ellei olisi ankkuroitunut olemiseen ajatusten takana. Ja ellei kokisi olemisen tuomaa sisäistä täyttymystä ja turvaa.
Ja vaikka tämä tuntuisi tällä hetkellä liian epäkäytännölliseltä, niin ensimmäinen askel on olla tietoinen ja sitten antaa kaikille osa-alueille hieman aikaa ja huomiota. Kastella olemisen, tekemisen ja omistamisen puutarhapenkkejä. Ja suoda niille myös sopivasti aurinkoa.
Ehkäpä jonakin päivänä syvä oleminen ja rauha vallitsee sisällä, josta kumpuaa inspiroitunut toiminta ja jossa oleminen säilyy, kuten jooga-asanoissa tai chi kung-liikkeissä. Oleminen ja toiminta yhdistyvät. Sisäisellä rikkaudella ei taas ole muuta mahdollisuutta, kuin ilmentyä ulkoisena rikkautena, joka voi kuitenkin olla aivan toista kuin tavallisesti ajatellaan. Sisäinen ja ulkoinen maailma yhdistyvät.
Erään opettajani minulle antama ohje: Oleminen aina ennen tekemistä. Tämän toteuttamalla voi havaita maailmassa ja itsessä paljon uusia värejä ja sävyjä.
Parasta elämää ja olemista,
Jarko Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Gurut kaikkialla
“To light a candle one needs another burning candle; in the same way those who are unenlightened need the help of an illumined guru.”
Sanskritinkielinen sana guru tarkoittaa “pimeyden ja tiedostamattomuuden poistajaa”. Päällisin puolin tarkasteltuna tehtävä vaikuttaa melko raskaalta ja huonolta. Itsessään termi on kaikin puolin negatiivinen, eikä se lupaa gurun antavan yhtään mitään. Gurun tehtäväksi jää ainoastaan poistaa oppilaastaan jotakin. Mitä tämä jokin on mikä meistä tulisi poistaa?
Vuosien varrella olemme samaistuneet ulkoa tulleisiin ja opittuihin ajatusmalleihin. Olemme rakentaneet mielenmaailmaan patoja, joita emme edes muista olevan olemassa. Tukoksia jotka estävät meidän spontaanin elämän energian ja todellisen raikkaan itsen itseilmaisua. Gurun tehtävä on rikkoa nämä padot, jotta meissä itsessä oleva valo voisi loistaa kirkkaana ja kauniina. Mitä enemmän annamme näiden patojen sortua ja virrata vapaana sitä upeammaksi tietoisuutemme omasta itsestä ja koko olemassaolosta kasvaa.
Guru traditio on tunnettu kaikissa uskonnollisissa systeemeissä ympäri maailmaa. Tunnetuimpia guruja lienee: Buddha, Mohammed, Jeesus, Krishna ja monia muita. Näillä guruilla on edelleen miljoonia oppilaita ympäri maailmaa, vaikka eivät fyysisessä kehossa enää opeta oppilaitaan. Sen sijaan toiset gurut ovat alkaneet välittämään heidän oppejaan. Nykyään paavi edustaa roomalaiskatolilaisia ja Dalai Lama monia tiibetin buddhalaisia. Näin jokainen pappi, mullah, rabbi tai shamaani voidaan ajatella guruksi ja opastajaksi ihmisryhmille. Monet kuuluisat filosofit: Platon, Socrates jne. kaikki nämä opettajat ohjasivat ja inspiroivat ihmisiä heidän henkisellä polullaan. Heidän sanansa olivat ehkä erilaisia, mutta kaikki
pyrkivät nostamaan ihmisiä kohti: totuutta, tietoisuutta ja selkeyttä.
Itse asiassa voimme pitää jokaista kohtaamaamme ihmistä guruna, sillä jokainen henkilö voi opettaa meille jotakin uutta. Yhtälailla vihamies tai ystävä voi nostaa esille meidän suurimmat ongelmamme tai pelkomme. Tiedostaessamme mielemme esteet ja ongelmat voimme ottaa askelia poistaaksemme ne. Hyvä tapa parantaa omaa elämänlaatua on pysyä avoimena, vastaanottavana ja koettaa henkilökohtaisella tasolla jatkuvasti rikkoa mentaalisia sisäisiä ehdollistumia “patoja”. Fyysisen kehon omaavina tarvitsemme toisen ihmisen huomion, jonka kautta voimme heijastaa todellisuutta ja saada todellista muutosta aikaan.
Iloa ja oivalluksia,
Liisa Erika Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Swami Sivananda
Sanskritinkielinen sana guru tarkoittaa “pimeyden ja tiedostamattomuuden poistajaa”. Päällisin puolin tarkasteltuna tehtävä vaikuttaa melko raskaalta ja huonolta. Itsessään termi on kaikin puolin negatiivinen, eikä se lupaa gurun antavan yhtään mitään. Gurun tehtäväksi jää ainoastaan poistaa oppilaastaan jotakin. Mitä tämä jokin on mikä meistä tulisi poistaa?
Vuosien varrella olemme samaistuneet ulkoa tulleisiin ja opittuihin ajatusmalleihin. Olemme rakentaneet mielenmaailmaan patoja, joita emme edes muista olevan olemassa. Tukoksia jotka estävät meidän spontaanin elämän energian ja todellisen raikkaan itsen itseilmaisua. Gurun tehtävä on rikkoa nämä padot, jotta meissä itsessä oleva valo voisi loistaa kirkkaana ja kauniina. Mitä enemmän annamme näiden patojen sortua ja virrata vapaana sitä upeammaksi tietoisuutemme omasta itsestä ja koko olemassaolosta kasvaa.
Guru traditio on tunnettu kaikissa uskonnollisissa systeemeissä ympäri maailmaa. Tunnetuimpia guruja lienee: Buddha, Mohammed, Jeesus, Krishna ja monia muita. Näillä guruilla on edelleen miljoonia oppilaita ympäri maailmaa, vaikka eivät fyysisessä kehossa enää opeta oppilaitaan. Sen sijaan toiset gurut ovat alkaneet välittämään heidän oppejaan. Nykyään paavi edustaa roomalaiskatolilaisia ja Dalai Lama monia tiibetin buddhalaisia. Näin jokainen pappi, mullah, rabbi tai shamaani voidaan ajatella guruksi ja opastajaksi ihmisryhmille. Monet kuuluisat filosofit: Platon, Socrates jne. kaikki nämä opettajat ohjasivat ja inspiroivat ihmisiä heidän henkisellä polullaan. Heidän sanansa olivat ehkä erilaisia, mutta kaikki
pyrkivät nostamaan ihmisiä kohti: totuutta, tietoisuutta ja selkeyttä.
Itse asiassa voimme pitää jokaista kohtaamaamme ihmistä guruna, sillä jokainen henkilö voi opettaa meille jotakin uutta. Yhtälailla vihamies tai ystävä voi nostaa esille meidän suurimmat ongelmamme tai pelkomme. Tiedostaessamme mielemme esteet ja ongelmat voimme ottaa askelia poistaaksemme ne. Hyvä tapa parantaa omaa elämänlaatua on pysyä avoimena, vastaanottavana ja koettaa henkilökohtaisella tasolla jatkuvasti rikkoa mentaalisia sisäisiä ehdollistumia “patoja”. Fyysisen kehon omaavina tarvitsemme toisen ihmisen huomion, jonka kautta voimme heijastaa todellisuutta ja saada todellista muutosta aikaan.
Iloa ja oivalluksia,
Liisa Erika Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Elämänalueet, täyttymys ja muutos
Ihmisen elämä on yksi suuri kokonaisuus. Joskus on kuitenkin hyödyllistä jakaa elämä eri erilaisiin alueisiin. Tällöin voi helpommin tarkastella ja nähdä mitkä elämänalueet tuntuvat erityisen hyviltä ja tyydyttäviltä ja mille alueille kaipaisi muutosta. Voi pohtia mitkä elämänalueet ovat itselle erityisen tärkeitä juuri nyt. Voi havaita minne suuri osa huomiosta ja voimavaroista laitetaan tai katoaa tällä hetkellä elämässä.
Koska elämä on yksi suuri kokonaisuus, voi yhden elämänalueen pienikin parantaminen vaikuttaa myönteisesti koko elämään. Täytyy vain tietää missä tuo kohta elämässä ja minkälaisella pienellä tavoitteella ja sen toteuttamisella voi saada erityisen suuren myönteisen muutoksen elämään. Joskus se voi olla tarpeellisen unenmäärän varmistaminen joka vuorokausi ja joskus kotiympäristön siistiminen, järjestäminen ja kaunistaminen. Tässä on usein apuna intuitio, mutta usein
auttaa myös järki ja välillä vain sen muistaminen mikä itselle on oikeasti tärkeää.
Seuraavana on lista elämänalueista, jotka olisi toki voinut jaotella toisinkin ja halutessasi voit lisätä uusia tai määritellä niitä toisin. Ideana on kuitenkin, että koko elämän kokonaisuus löytyy näiden otsikoiden alta. Alla olevasta linkistä löytyy toinen sivu, jossa on ehdotuksia tulosten analysoimiseen ja pohdiskeluun.
Aluksi elämänalueet pisteytetään kolmeen kertaan ja toki mahdollisimman rehellisesti itseä kuunnellen. Useimmat aidot lukuarvot löytyvät sisäisen tunteen ja tunnustelun kautta eikä mielestä ja ajatuksista. Arvot ovat 1-10, jossa 1 tarkoittaa vähän ja 10 paljon. Luvut voi laittaa omiin erillisiin sarakkeisiin selkeyden vuoksi. Toki elämänalueet ovat laajoja ja jonkin tietyn elämänalueen pieni osa-alue voi olla mahtavassa tilassa ja toinen pieni osa-alue taas olla hyvin epätyydyttävä. Huomioi tällainen pisteytyksessä haluamallasi tavalla kuten muutkin erityistilanteet. Esimerkiksi ihminen joka elää yksin omasta halustaan ja on tyytyväinen, voi antaa hyvät arvot parisuhteen ja romanssin osa-alueelle.
Elämää on myös hyvä lähestyä laajemmin kuin vain juuri tämän päivän näkökulmasta, vaikka kokemus juuri tässä ja nyt paljastaa paljon ja on erittäin tärkeä näkökulma. Tulevaisuus on kuitenkin aina jossakin määrin epävarma. Laajempi ajallinen näkökulma on kuitenkin tärkeä, koska päivittäinen elämä sisältää aina pientä aaltoilua.
A) Kuinka hyvältä ja tyydyttävältä tämä elämänalue tuntuu? Kuinka paljon koet täyttymystä kyseisellä alueella?
10-9 paljon tyydytystä ja täyttymystä
6-5 kohtalaisesti tyydytystä ja kohtalaisesti epämukavuutta
2-1 paljon kärsimystä ja tuskaa
Ja vasta täytettyäsi koko A-sarakkeen mene eteenpäin.
B) Kuinka tärkeä elämänalue on sinulle tällä hetkellä?
10-9 erittäin tärkeä
6-5 kohtalaisen tärkeä
2-1 ei yhtään tärkeä
Ja vasta täytettyäsi koko B-sarakkeen mene eteenpäin.
C) Kuinka paljon kyseinen elämänalue vie huomiota, energiaa ja erilaisia resursseja. Kuinka paljon saat tai joudut laittamaan ”kapasiteettiasi” kyseiselle elämänalueelle?
10-9 paljon vaivaa, työtä ja ehkä myös puskemista ja taistelua
6-5 kohtalaisesti vaivaa ja kohtalaisesti asioiden rentoa virtaamista
2-1 asiat tapahtuvat luonnollisesti ja vaivatta
*C-sarake ei niinkään viittaa kuluvaan aikaan, koska jokin elämänalue voi viedä paljon aikaa ja olla kuitenkin kevyttä ja miellyttävää eikä siten vie paljon ”kapasiteettia”.
ELÄMÄNALUEET
Itsestä huolehtiminen & Terveys
Parisuhde & Romanssi
Perhe, Ystävät & Yhteisö
Talous & Raha
Ura & Elämäntehtävä
Vapaa-aika & Leikki
Henkilökohtainen kasvu & Oivallus
Ympäristö
(koti, asuinympäristö, työympäristö)
Kun kaikilla elämänalueilla kaikki arvot ja mahdollisesti lisätty pieniä kommentteja, voi siirtyä analysoimaan ja pohdiskelemaan tuloksia. Älä lue alla olevaa pohdintaa ennen kuin olet antanut arvot elämänalueillesi.
Elämänalueiden pohdinta...
KOKONAISUUS
Miltä elämä tuntuu kokonaisuutena?
Nouseeko arvioinneista jotakin esiin ja osuuko joku erityisesti silmään?
Tuntuuko huomio menevän erityisesti tietyille elämänalueille?
HYVÄ JA VOIMAVARAT
Aluksi on hyvä tarkastella missä on paljon tyydytystä, täyttymystä ja hyvää. Varmasti jollakin alueella on enemmän tai vähemmän hyvää. Hyvästä kannattaa olla kiitollinen. Kannattaa ensin ankkuroitua hyvään ja rauhaan. Huomata, että nyt on elossa ja vaikka tilanne olisi mikä – on olemassa. Löytää kokemus täyteydestä ehkäpä rintakehän alueella.
Sitten voi tutkia onko elämässä joitakin elämänalueita, joilta erityisesti saa voimavaroja. Näitä ovat elämänalueet, jotka tuntuvat hyviltä ja jotka ovat tärkeitä ja jotka vievät vähän tai vain kohtalaisesti voimavaroja. Niitä kannattaa arvostaa ja juhlia! Suurimmat kiitollisuuden aiheet kannattaa kirjoittaa ylös.
Kokemus täyteydestä, hyvästä ja kiitollisuudesta mahdollistaa sen, että haastavat elämänalueet voi kokea enemmänkin seikkailuna ja haasteena laajentaa hyvää eikä vain puutteesta nousevana kiivaana taisteluna saavuttaa edes jonkinlainen tyytyväisyys. Jos vain kiinnittää huomiota epätyydyttäviin elämänalueisiin, tulee takuulla kokemaan lisää tyytymättömyyttä, koska huomio askartelee tällöin juuri tyytymättömyyden kokemuksessa.
On aivan eri asia lähteä saavuttamaan uutta ja muuttamaan elämään, jos voi kokea sen laajentumisena ja seikkailuna omasta hyvästä valtakunnasta uusille tuntemattomille maille.
On tärkeää löytää rauhallinen halu ja inspiraatio muuttaa elämää vielä paremmaksi ja täyteläisemmäksi eli kasvaa ja vapautua pakonomaisesta tarpeesta tehdä kaikesta täydellistä tai päästä puutteen kokemuksesta. Tietyn impulssin seuraaminen johtaa suurella todennäköisyydellä saman lisääntymiseen. Hyvä seuraaminen lisää hyvää ja pelon seuraaminen pelkoa. Parasta on siis toimia sisäisen täyttymyksen tilasta!
TASAPAINO JA MISTÄ SYNTYY SUURIN MYÖNTEINEN VAIKUTUS
Jos valitsee haasteen itselleen, niin miten se kannattaa valita? Tässä on muutamia ideoita.
Haaste kannattaa valita elämänalueelta, joka tuntuu erityisen tärkeältä eli heijastaa itselle tärkeitä arvoja ja asioita. Ja sellainen alue, jossa täyttymyksen taso on alhainen ja joka vie paljon kapasiteettia. Muuttamalla tätä aluetta myönteisemmäksi todennäköisesti voi kaikkein eninten muuttaa elämän kokonaisuutta tyydyttävämmäksi.
Joskus kuitenkin kannattaa ottaa seuraavaksi suurin haaste ja joka ehkä ei ole liian suuri pala. Kohtalaisen haasteen voittaminen voi lisätä itseluottamusta, voimavaroja ja näkökulmat voivat laajentua.
Ennen kuin heittäytyy muotoilemaan tavoitteita ja suunnitelmia, voi olla hyvä myös tarkastella ajatuksiaan epätyydytyksen tilasta – ravistella hieman pakkaa.
A) Ovatko nämä ajatukset totta, jotka viittaavat tyytymättömyyteen? Onko se vain ajatus, että tämä elämänalue ei ole hyvässä tilassa? Vain tuntuisiko jossakin syvällä sisällä tunne, että oikeastaan asiat ovat aika ok.
B) Ovatko nämä vain muilta ihmisiltä, yhteiskunnalta yms. omaksuttu käsityksiä, siitä miten asioiden tulisi olla? Käsitykset eivät ole välttämättä totta sinulle, kun tarkastelet asioita syvemmän oman totuuden pohjalta!
C) Onko elämä ehkä muuttunut? Arvosteleeko elämäänsä kuitenkin vielä vanhojen näkökulmien pohjalta? Usein paha mieli ja kärsimys johtuvat omien käsitysten ja todellisuuden ristiriidasta. Vai löytyykö syvältä sisältä kokemus, että asiat eivät ole kohdallaan ja jotakin tulisi oikeasti tehdä. Aivan kuin kenkä ei sopisi enää jalkaan tai hansikas käteen.
D) Kaikkiin ratkaisuihin tulee paljon lisää tilaa, joustavuutta ja mahdollisuuksia, jos ensin hyväksyy todellisuuden, itsensä ja kaikki asiaa koskevat ihmiset ja tahot. Ja sitten myötätunnosta ja sisäisen viisauden tilasta käsin lähtee tekemään sen mikä pitää tehdä.
On mysteeri, että tasapaino ja kultainen keskitie suovat yleensä suuremman täyttymyksen kuin suuret erot – huiput ja rotkot. Toki jännitteet ovat monille taiteellisille ja muille ihmisille energian lähde. Mutta täyttymyksen ja rauhan näkökulmasta usein tasapaino on ravitsevampaa ja hedelmällisempää.
Huiput ja rotkot -lähestymistapa voi myös viitata pyrkimykseen kompensoida jotakin, joka voi olla seurausta haluttomuudesta kohdata todellisuutta, omaa itseään ja muita ihmisiä. Se voi olla sellaisten käsitysten seuraamista ja toteuttamista, jotka eivät oikeasti heijasta todellisuutta itsestä ja siksi aina tulee hetkiä, jolloin hiekkalinnan dramaattisesti pyyhkiytyy aaltoihin.
Miten elämän kokonaisuutta esim. itsestä huolehtimista, uraa ja perhe-elämää voisi tasapainottaa vai tarvitsiko enemmän aikaa oivaltaa olemassa olemisen mysteeriä ja syviä kaipuitaan. Hallitseeko valtakuntaansa (elämäänsä) viisaudella ja myötätunnolla huomioiden kaikkien tahojen hyvinvoinnin ja kasvun? Kukoistaako elämän puutarha?
Intuitio. Missä on kohta? Se kohta haastavalla tai täyttymyksen alueella, jossa pieni muutos, korjausliike tai asioiden linjaaminen oman todellisten arvojen mukaisesti saa aikaan suurta myönteistä muutosta koko elämään.
Elämää voi lähestyä loogisesti, mutta välillä elämän lähestyminen mysteerinä ja intuition kuuntelu on kaikkein hedelmällisintä myös panos-tuotos-näkökulmasta. Se, että keho toimii ja on ollut elossa vuosia tai vuosikymmeniä on jo mysteeri ja suuren älykkyyden ilmentymä. Kehossa tapahtuu sekunnissa miljoonia ellei miljardeja erilaisia prosesseja. Pääosin erittäin onnistuneesti, koska olemme edelleen elossa. Onneksi meidän rajallisen loogisen mielen vastuulla ei ole kymmeniä elimistön prosesseja, jotka nyt toteutuvat onnistuneesti ja automaattisesti.
Voisimmeko löytää tiedon, intuition, joka samalla älykkyydellä kertoisi mitä seuraavaksi tulee tehdä, jotta tasapaino palautuisi tai harmonia syventyisi. Uskon, että se on mahdollista.
TAVOITTEET, MUUTOS JA KÄYTÄNTÖ
Jokainen on tähän mennessä saavuttanut isompia ja pienempiä tavoitteita. Luonut elämään muutosta ja vienyt ideoita käytäntöön ja nähnyt konkreettisia tuloksia. Meillä kaikilla on valitsemisen, sitoutumisen (keskittymisen) ja toiminnan kyky. Kyky luoda muutosta ja olla osana muutoksen virtaa.
Tässä oivallusten blogitekstissä ei tällä kertaa uppouduta tähän toiminnan askeleeseen vaan huomiomme oli enemmänkin elämänalueiden tarkastelussa ja analysoinnissa. Tähän toiminnan askeleeseen palataan varmasti myöhemmin kuten myös intuitioon.
Haaste on…
Toteuta eninten elämääsi parantava suunnitelma ja joka tuntuu inspiroivalta ja intuitiivisesti juuri oikealta toteuttaa juuri nyt. Ota muutama tavoite vain kerralla. Huomiota ja voimaa ei kannata liikaa hajottaa. Ja taas vain ainoastaan yhteen tavoitteeseen kiinnittyminen voi estää luovuuden ja inspiraation spontaania virtaa eikä ehkä anna tilaa asioiden välillä levätä ja kypsyä.
Ja nauti matkasta nykyhetkessä… joka avautuu hetkestä hetkeen.
Parasta elämää ja täyttymystä,
Jarko Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Koska elämä on yksi suuri kokonaisuus, voi yhden elämänalueen pienikin parantaminen vaikuttaa myönteisesti koko elämään. Täytyy vain tietää missä tuo kohta elämässä ja minkälaisella pienellä tavoitteella ja sen toteuttamisella voi saada erityisen suuren myönteisen muutoksen elämään. Joskus se voi olla tarpeellisen unenmäärän varmistaminen joka vuorokausi ja joskus kotiympäristön siistiminen, järjestäminen ja kaunistaminen. Tässä on usein apuna intuitio, mutta usein
auttaa myös järki ja välillä vain sen muistaminen mikä itselle on oikeasti tärkeää.
Seuraavana on lista elämänalueista, jotka olisi toki voinut jaotella toisinkin ja halutessasi voit lisätä uusia tai määritellä niitä toisin. Ideana on kuitenkin, että koko elämän kokonaisuus löytyy näiden otsikoiden alta. Alla olevasta linkistä löytyy toinen sivu, jossa on ehdotuksia tulosten analysoimiseen ja pohdiskeluun.
Aluksi elämänalueet pisteytetään kolmeen kertaan ja toki mahdollisimman rehellisesti itseä kuunnellen. Useimmat aidot lukuarvot löytyvät sisäisen tunteen ja tunnustelun kautta eikä mielestä ja ajatuksista. Arvot ovat 1-10, jossa 1 tarkoittaa vähän ja 10 paljon. Luvut voi laittaa omiin erillisiin sarakkeisiin selkeyden vuoksi. Toki elämänalueet ovat laajoja ja jonkin tietyn elämänalueen pieni osa-alue voi olla mahtavassa tilassa ja toinen pieni osa-alue taas olla hyvin epätyydyttävä. Huomioi tällainen pisteytyksessä haluamallasi tavalla kuten muutkin erityistilanteet. Esimerkiksi ihminen joka elää yksin omasta halustaan ja on tyytyväinen, voi antaa hyvät arvot parisuhteen ja romanssin osa-alueelle.
Elämää on myös hyvä lähestyä laajemmin kuin vain juuri tämän päivän näkökulmasta, vaikka kokemus juuri tässä ja nyt paljastaa paljon ja on erittäin tärkeä näkökulma. Tulevaisuus on kuitenkin aina jossakin määrin epävarma. Laajempi ajallinen näkökulma on kuitenkin tärkeä, koska päivittäinen elämä sisältää aina pientä aaltoilua.
A) Kuinka hyvältä ja tyydyttävältä tämä elämänalue tuntuu? Kuinka paljon koet täyttymystä kyseisellä alueella?
10-9 paljon tyydytystä ja täyttymystä
6-5 kohtalaisesti tyydytystä ja kohtalaisesti epämukavuutta
2-1 paljon kärsimystä ja tuskaa
Ja vasta täytettyäsi koko A-sarakkeen mene eteenpäin.
B) Kuinka tärkeä elämänalue on sinulle tällä hetkellä?
10-9 erittäin tärkeä
6-5 kohtalaisen tärkeä
2-1 ei yhtään tärkeä
Ja vasta täytettyäsi koko B-sarakkeen mene eteenpäin.
C) Kuinka paljon kyseinen elämänalue vie huomiota, energiaa ja erilaisia resursseja. Kuinka paljon saat tai joudut laittamaan ”kapasiteettiasi” kyseiselle elämänalueelle?
10-9 paljon vaivaa, työtä ja ehkä myös puskemista ja taistelua
6-5 kohtalaisesti vaivaa ja kohtalaisesti asioiden rentoa virtaamista
2-1 asiat tapahtuvat luonnollisesti ja vaivatta
*C-sarake ei niinkään viittaa kuluvaan aikaan, koska jokin elämänalue voi viedä paljon aikaa ja olla kuitenkin kevyttä ja miellyttävää eikä siten vie paljon ”kapasiteettia”.
ELÄMÄNALUEET
Itsestä huolehtiminen & Terveys
Parisuhde & Romanssi
Perhe, Ystävät & Yhteisö
Talous & Raha
Ura & Elämäntehtävä
Vapaa-aika & Leikki
Henkilökohtainen kasvu & Oivallus
Ympäristö
(koti, asuinympäristö, työympäristö)
Kun kaikilla elämänalueilla kaikki arvot ja mahdollisesti lisätty pieniä kommentteja, voi siirtyä analysoimaan ja pohdiskelemaan tuloksia. Älä lue alla olevaa pohdintaa ennen kuin olet antanut arvot elämänalueillesi.
Elämänalueiden pohdinta...
KOKONAISUUS
Miltä elämä tuntuu kokonaisuutena?
Nouseeko arvioinneista jotakin esiin ja osuuko joku erityisesti silmään?
Tuntuuko huomio menevän erityisesti tietyille elämänalueille?
HYVÄ JA VOIMAVARAT
Aluksi on hyvä tarkastella missä on paljon tyydytystä, täyttymystä ja hyvää. Varmasti jollakin alueella on enemmän tai vähemmän hyvää. Hyvästä kannattaa olla kiitollinen. Kannattaa ensin ankkuroitua hyvään ja rauhaan. Huomata, että nyt on elossa ja vaikka tilanne olisi mikä – on olemassa. Löytää kokemus täyteydestä ehkäpä rintakehän alueella.
Sitten voi tutkia onko elämässä joitakin elämänalueita, joilta erityisesti saa voimavaroja. Näitä ovat elämänalueet, jotka tuntuvat hyviltä ja jotka ovat tärkeitä ja jotka vievät vähän tai vain kohtalaisesti voimavaroja. Niitä kannattaa arvostaa ja juhlia! Suurimmat kiitollisuuden aiheet kannattaa kirjoittaa ylös.
Kokemus täyteydestä, hyvästä ja kiitollisuudesta mahdollistaa sen, että haastavat elämänalueet voi kokea enemmänkin seikkailuna ja haasteena laajentaa hyvää eikä vain puutteesta nousevana kiivaana taisteluna saavuttaa edes jonkinlainen tyytyväisyys. Jos vain kiinnittää huomiota epätyydyttäviin elämänalueisiin, tulee takuulla kokemaan lisää tyytymättömyyttä, koska huomio askartelee tällöin juuri tyytymättömyyden kokemuksessa.
On aivan eri asia lähteä saavuttamaan uutta ja muuttamaan elämään, jos voi kokea sen laajentumisena ja seikkailuna omasta hyvästä valtakunnasta uusille tuntemattomille maille.
On tärkeää löytää rauhallinen halu ja inspiraatio muuttaa elämää vielä paremmaksi ja täyteläisemmäksi eli kasvaa ja vapautua pakonomaisesta tarpeesta tehdä kaikesta täydellistä tai päästä puutteen kokemuksesta. Tietyn impulssin seuraaminen johtaa suurella todennäköisyydellä saman lisääntymiseen. Hyvä seuraaminen lisää hyvää ja pelon seuraaminen pelkoa. Parasta on siis toimia sisäisen täyttymyksen tilasta!
TASAPAINO JA MISTÄ SYNTYY SUURIN MYÖNTEINEN VAIKUTUS
Jos valitsee haasteen itselleen, niin miten se kannattaa valita? Tässä on muutamia ideoita.
Haaste kannattaa valita elämänalueelta, joka tuntuu erityisen tärkeältä eli heijastaa itselle tärkeitä arvoja ja asioita. Ja sellainen alue, jossa täyttymyksen taso on alhainen ja joka vie paljon kapasiteettia. Muuttamalla tätä aluetta myönteisemmäksi todennäköisesti voi kaikkein eninten muuttaa elämän kokonaisuutta tyydyttävämmäksi.
Joskus kuitenkin kannattaa ottaa seuraavaksi suurin haaste ja joka ehkä ei ole liian suuri pala. Kohtalaisen haasteen voittaminen voi lisätä itseluottamusta, voimavaroja ja näkökulmat voivat laajentua.
Ennen kuin heittäytyy muotoilemaan tavoitteita ja suunnitelmia, voi olla hyvä myös tarkastella ajatuksiaan epätyydytyksen tilasta – ravistella hieman pakkaa.
A) Ovatko nämä ajatukset totta, jotka viittaavat tyytymättömyyteen? Onko se vain ajatus, että tämä elämänalue ei ole hyvässä tilassa? Vain tuntuisiko jossakin syvällä sisällä tunne, että oikeastaan asiat ovat aika ok.
B) Ovatko nämä vain muilta ihmisiltä, yhteiskunnalta yms. omaksuttu käsityksiä, siitä miten asioiden tulisi olla? Käsitykset eivät ole välttämättä totta sinulle, kun tarkastelet asioita syvemmän oman totuuden pohjalta!
C) Onko elämä ehkä muuttunut? Arvosteleeko elämäänsä kuitenkin vielä vanhojen näkökulmien pohjalta? Usein paha mieli ja kärsimys johtuvat omien käsitysten ja todellisuuden ristiriidasta. Vai löytyykö syvältä sisältä kokemus, että asiat eivät ole kohdallaan ja jotakin tulisi oikeasti tehdä. Aivan kuin kenkä ei sopisi enää jalkaan tai hansikas käteen.
D) Kaikkiin ratkaisuihin tulee paljon lisää tilaa, joustavuutta ja mahdollisuuksia, jos ensin hyväksyy todellisuuden, itsensä ja kaikki asiaa koskevat ihmiset ja tahot. Ja sitten myötätunnosta ja sisäisen viisauden tilasta käsin lähtee tekemään sen mikä pitää tehdä.
On mysteeri, että tasapaino ja kultainen keskitie suovat yleensä suuremman täyttymyksen kuin suuret erot – huiput ja rotkot. Toki jännitteet ovat monille taiteellisille ja muille ihmisille energian lähde. Mutta täyttymyksen ja rauhan näkökulmasta usein tasapaino on ravitsevampaa ja hedelmällisempää.
Huiput ja rotkot -lähestymistapa voi myös viitata pyrkimykseen kompensoida jotakin, joka voi olla seurausta haluttomuudesta kohdata todellisuutta, omaa itseään ja muita ihmisiä. Se voi olla sellaisten käsitysten seuraamista ja toteuttamista, jotka eivät oikeasti heijasta todellisuutta itsestä ja siksi aina tulee hetkiä, jolloin hiekkalinnan dramaattisesti pyyhkiytyy aaltoihin.
Miten elämän kokonaisuutta esim. itsestä huolehtimista, uraa ja perhe-elämää voisi tasapainottaa vai tarvitsiko enemmän aikaa oivaltaa olemassa olemisen mysteeriä ja syviä kaipuitaan. Hallitseeko valtakuntaansa (elämäänsä) viisaudella ja myötätunnolla huomioiden kaikkien tahojen hyvinvoinnin ja kasvun? Kukoistaako elämän puutarha?
Intuitio. Missä on kohta? Se kohta haastavalla tai täyttymyksen alueella, jossa pieni muutos, korjausliike tai asioiden linjaaminen oman todellisten arvojen mukaisesti saa aikaan suurta myönteistä muutosta koko elämään.
Elämää voi lähestyä loogisesti, mutta välillä elämän lähestyminen mysteerinä ja intuition kuuntelu on kaikkein hedelmällisintä myös panos-tuotos-näkökulmasta. Se, että keho toimii ja on ollut elossa vuosia tai vuosikymmeniä on jo mysteeri ja suuren älykkyyden ilmentymä. Kehossa tapahtuu sekunnissa miljoonia ellei miljardeja erilaisia prosesseja. Pääosin erittäin onnistuneesti, koska olemme edelleen elossa. Onneksi meidän rajallisen loogisen mielen vastuulla ei ole kymmeniä elimistön prosesseja, jotka nyt toteutuvat onnistuneesti ja automaattisesti.
Voisimmeko löytää tiedon, intuition, joka samalla älykkyydellä kertoisi mitä seuraavaksi tulee tehdä, jotta tasapaino palautuisi tai harmonia syventyisi. Uskon, että se on mahdollista.
TAVOITTEET, MUUTOS JA KÄYTÄNTÖ
Jokainen on tähän mennessä saavuttanut isompia ja pienempiä tavoitteita. Luonut elämään muutosta ja vienyt ideoita käytäntöön ja nähnyt konkreettisia tuloksia. Meillä kaikilla on valitsemisen, sitoutumisen (keskittymisen) ja toiminnan kyky. Kyky luoda muutosta ja olla osana muutoksen virtaa.
Tässä oivallusten blogitekstissä ei tällä kertaa uppouduta tähän toiminnan askeleeseen vaan huomiomme oli enemmänkin elämänalueiden tarkastelussa ja analysoinnissa. Tähän toiminnan askeleeseen palataan varmasti myöhemmin kuten myös intuitioon.
Haaste on…
Toteuta eninten elämääsi parantava suunnitelma ja joka tuntuu inspiroivalta ja intuitiivisesti juuri oikealta toteuttaa juuri nyt. Ota muutama tavoite vain kerralla. Huomiota ja voimaa ei kannata liikaa hajottaa. Ja taas vain ainoastaan yhteen tavoitteeseen kiinnittyminen voi estää luovuuden ja inspiraation spontaania virtaa eikä ehkä anna tilaa asioiden välillä levätä ja kypsyä.
Ja nauti matkasta nykyhetkessä… joka avautuu hetkestä hetkeen.
Parasta elämää ja täyttymystä,
Jarko Taivasmaa
www.taivastalo.fi
www.joogachikung.net
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)