Joillekin mindfulness – läsnäolon ja tietoisuuden taidot – ovat tuttuja. Harvemmalle kuitenkin sana heartfulness tarkoittaa paljonkaan. Taustalla on länsimaalaisten kielten ja ajatusmallien rajoitus. Alun perin mindfulness-käsite tarkoittaa kumpaakin. Jon Kabat-Zinn, joka on yksi mindfulnessin pioneereja ja tutkijoita länsimaissa, sanookin, että kun kuulemme sanan mindfulness, tulisi meidän samalla aina kuulla myös heartfulness. Hänen mukaansa aasialaisissa kielissä näitä kahta käsitettä kuvaa vain yksi sana. Mutta meillä Suomessa ja monessa muussa länsimaassa jaamme olemuksemme taitavasti kahtia.
Onko sitten järkeä lähteä jaottelemaan näitä ollenkaan ja muistaa vain, että ne ovat yksi asia? On hyvä nähdä ne yhtenä, mutta myös ymmärtää, että me ihmiset voimme olla toisessa näistä vahvempia kuin toisessa. Joissakin tapauksessa voimme jopa olla epätasapainossa tavalla, joka aiheuttaa meille itsellemme ja mahdollisesti muille kärsimystä. Etenkin jos harjoitusten, tekojen ja oivallusten kautta olemme vahvasti kasvaneet vain toiseen suuntaan.
Epätasapainon tilat – ”jäinen mindfulness” ja ”polttava heartfulness”.
Epätasapainoinen oivallus ja kiinnittyminen pelkästään oivallukseen tietoisuuden tietyistä ulottuvuuksista voi johtaa tilaan, jossa voi vain kylmästi havainnoida omaa ja muiden kärsimystä ilman myötätuntoa. Voi kiinnittyä vain ymmärrykseen kaikkien muotojen väliaikaisuudesta ja katovaisuudesta. Olla välittämättä, olla osallistumatta ja olla ilman yhteyttä elämään ja ihmisiin. Voi kadota kaukaiseen norsunluutorniin – tämä on jää.
Epätasapainoinen myötätunnon tila voi taas luoda kuvitelman, että pitäisi pelastaa kaikki. Voi yrittää ottaa kaikkien hyvinvoinnin ja onnellisuuden omalla vastuulleen muiden usein edes sitä haluamatta. Takertua asioihin ja ihmisiin, jotka voivat kuitenkin itsenäisesti ohjautua aivan muualle kuin omasta mielestä olisi hyvä mennä. Yleensä ihmiset automaattisesti hakeutuvat kokemaan ja etsimään oman kasvunsa kannalta tärkeitä asioita. Takertuminen ja yritys ohjata sekä hallita vapaita olentoja kuluttaa valtavasti energiaa. Voi kuihduttaa itsensä – tämä on polttava tuli.
Nämä ovat äärimmäisiä esimerkkejä ja epätasapaino voi olla paljon pienempi ja hienovaraisempi ilmiö. Saatamme olla myös aikalailla tasapainoissa, mutta kun elämä heittää haasteita isolla kauhalla, paljastuukin heikkous tai tartumme vahvasti toiseen näistä epätasapainoisista näkökulmista.
Entäpä se ratkaisu sitten? Tässä on yksi näkökulma. Eräs opettajani onkin asiaa kuvannut, jonka tässä sanoitan omin sanoin:” Elämä hyvin on yksinkertaista. Elämä tuo eteesi (aivan konkreettisesti) tilanteita, ihmisiä ja asioita hetkestä hetkeen koko elämäsi ajan. Ja vain siitä tarvitsee välittää ja huolehtia, joka on nyt edessäsi. Tarvitsee tehdä vain se, joka kyseisellä hetkellä pitää tehdä.”
Näin voi yhdistää myötätunnon ja toisaalta myös läsnäolon ja kaikesta menneestä ja tulevasta irtipäästämisen.
Ja huomaa, että ei välttämättä tarvitse lähteä mitään etsimään sekä tavoittelemaan ja mahdollisesti kadottamaan läsnä olevaa nykyhetkeä, vaan voi olla ja levätä paikoillaan. Elämä todella tulee luokse. Tai pohdi seuraavaa.
Voi tutkia ja leikitellä seuraavan oivalluksen ja ratkaisun kanssa. Entä jos en enää ikinä liikkuisi, vaan lepäisin vain olemisessa ja antaisin maailman, ihmisten ja asioiden liikkua. Aivan kuin edessä olisi putki, jota pitkin jatkuvasti asiat lähestyvät, tulisivat kohdalle ja menisivät läpi.
Konkreettisempi esimerkki voi olla kadulla eteenpäin kävely, jossa tätä voi olla myös helpompi tutkia. Entä jos hylkäisi klassisen ajatuksen, että kävelen eteenpäin? Entä jos onkin niin, että vain ainoastaan maisema & maailma liikkuu kohti, kohdalle ja ohi (läpi)? Itse on edelleen samassa paikassa – olemisen paikassa. Entä jos vain kuva liikkuu, eikä koskaan sen havaitsija? Entä jos ei ole koskaan liikkunut koko elämänsä aikana?
MONET PUHUVAT TASAPAINOSTA
Joogatraditiossa puhutaan jnana- ja bhaktijoogasta. Välillä myös toistensa vastakohtina. Tiedon-joogasta (jnana) ja sydämen ja antaumuksen joogasta (bhakti) ovat teitä oivallukseen. Klassisesti nähdään, että nämä ovat erillisiä polkuja oivallukseen, mutta toisaalta voi ajatella, että toinen antaa havainnon silmät ja toinen sydämen, joka inspiroi olemaan hyödyksi.
Buddhalaisuudessa painotetaan viisauden ja myötätunnon tasapainon tärkeyttä ja mindfulness-menetelmän juuret ovat myös buddhalaisuudessa. Ehkäpä buddhalaiset ovat oivaltaneet epätasapainon riskin ja siksi puhuvat tasapainon tärkeydestä. Sama sanahan tarkoitti kuitenkin mindfulnessia ja heartfulnessia.
Tasapainoon liittyvät oivallukset löytyvät monista traditioista ympäri maailmaa välillä hieman erilailla vain kuvattuna. Kiinalaisissa traditioissa ja menetelmissä puhutaan usein myös aivan samoista asioista.
OMA TASAPAINO?
Minkälaisessa tasapainossa sinulla nämä kaksi ovat? Tasapainottamalla näitä sekä kehittämällä heikompaa voit lisätä koko elämäsi tasapainoa ja löytää aivan uutta kukoistusta ja rauhaa!
Lisää itsellesi sopivasti sydämellisyyttä tai tiedostamista lisäävää toimintaa. Joihinkin voit käyttää hetkeen ja toisiin kymmeniä minuutteja. Joitakin on hyödyllistä tehdä kymmeniä tai satoja kertoja ja joissakin riittää vain yksi kokemus ja oivallus. Huomaa, jos huomiosi on näissä harjoituksissa, niin samaan aikaa et ehdi murehtia tai tehdä muuta vähemmän hyödyllistä. Elämän kokemukset ovat siellä missä huomio on. Plastiset aivot alkavat heti myös muotoa ja hahmottaa todellisuutta uudella tavalla ja jokaisella toistolla muutokset vahvistuvat.
Valitse itsellesi ja maailmankatsomukseesi sopivia reseptejä sydämellisyyden ja tiedostamisen lisäämiseen.
LISÄÄ HEARTFULNESSIA – SYDÄMELLISYYTTÄ
1) Anna jotakin hyvää itsellesi ja anna sitten yhtä paljon hyvää jollekin toiselle.
2) Anna jotakin hyvää toiselle ja anna sitten yhtä paljon hyvää itsellesi.
3) Tutki syvällisesti. Onko myötätunto ja rakkaus itseä kohtaan erilaista kuin toisia kohtaan?
4) Tunnustele miltä rinnan ja sydämen alueella tuntuu juuri nyt – anna huomiosi levätä tällä alueella hetken tai pidempään. Mitä tästä seuraa?
5) Tunne mitä tunnet ja hyväksy kaikki mitä tunnet.
6) Tutustu / harjoita bhaktijoogaa ja laula bhajaneita.
7) Syvenny kristinuskoon ja harjoita sen pääperiaatteita (voisi ajatella, että kristinusko on länsimaista bhaktijoogaa) ja lue raamatusta esim. 1 Kor. 13:1-8,13 ja Matt. 22:37–39
8) Tee buddhalaista rakastava-ystävällisyys-meditaatiota (metta / loving kindness meditation)
9) Rakenna siltoja, huomaa yhteys ja keskity siihen joka on yhteistä esim. kaikki ihmiset jakavat ihmisenä olemisen kokemuksen. Jätä hetkeksi huomioimatta kaikki pinnalliset eroavaisuudet ja ominaisuudet. Kohtaa ihmisiä tästä tilasta ja oivalluksesta käsin.
10) Huomaa, että jaat olemassa olemisen kokemuksen kaiken olevaisen kanssa. Eli jokainen galaksi, aurinko, planeetta, avaruusolento?, ihminen, eläin, kasvi, kivi, satelliitti, rakennus, tietokone, atomi, hiukkanen ja kaikki muu oleva jakaa jotakin ihmeellistä kanssasi ja on kanssasi ”samassa veneessä”. Ja olet kaikkien näiden kanssa osallisena samassa olemassa olon ihmeessä. Riemuitse nyt kun kehosi on elossa ja voit jakaa olemassaoloa muiden kanssa.
+ Yksi näkökulma myös sydämellisyyteen on läsnäolo ja huomion antaminen sekä kuuntelu. Jos näitä toteuttaa ilman ajatuksiin katoamista ja pysyy vain rennosti läsnä toisen ihmisen seurassa, niin voi hyvin sanoa oikeastaan antavan rakkautta ja ilmentävänsä syvintä heartfulnessia.
LISÄÄ MINDFULNESSIA – TIEDOSTAMISTA
1) Tee harjoituksia, jotka tuovat huomion läsnä kehoon ja siten pois mielen tulevaisuus-menneisyys-aikajanalta. Tähän käy esim. chi kung, jooga-asanat, venyttelyt, hengitysharjoitukset ja rauhalliset urheilulajit.
2) Päästä kehosi rennommaksi ja aistit enemmän hienovaraisia asioita kehossasi.
3) Katso jotakin kohdetta esim. kättä ja havainnoi sen yksityiskohtia ja huomaa kuinka havaittavaa löytyy lisää ja lisää.
4) Huomaa, että juuri nyt olet hereillä etkä unessa ja tiedostamattomassa tilassa. Sulje silmät ja huomaa, että hereillä olo jatkuu.
5) Tee meditaatiota kohteen kanssa eli anna huomiosi levätä jossakin kohteessa.
6) Tee meditaatio ilman kohdetta eli ole ja älä anna huomion tarttua mihinkään kohteisiin esim. aistimuksiin, ajatuksiin ja tunteisiin.
7) Unohda meditaatio ja kaikki siihen liittyvät ohjeet ja neuvot – ole vain olemassa.
8) Ole paikallasi ja huomaa, että jotakin muuttuu kokoajan ympäristössä, kehossa (esim. hengitys, vanhentuminen) ja mahdollisesti sisäisessä maailmassa (esim. tunteet ja ajatukset). Huomioi onko jotakin jota muutos ei kosketa – jotakin joka pysyy samana, vaikka hetket vaihtuvat ja maailma liikkuu ja ”aika kuluu”?
9) Huomaa, että vain tässä ja nyt on olemassa ja tulevaisuus, menneisyys ja muut paikat ovat vain tässä hetkessä ja paikassa luotuja ajatuksia (kuvitelmia).
10) Sanotaan, että tietoisuus on lähempänä kuin hengitys – mitä huomaat jos tutkit asiaa?
+ Jos luit näitä tiedostamista lisääviä ohjeita ja myös huomiosi kanssa ”teit” niitä, niin missä paikassa huomiosi kävi uudestaan ja uudestaan?
Lopuksi…
“Love says “I am everything”. Wisdom says “I am nothing”. Between the two, my life flows.”
Sri Nisargadatta Maharaj
Parasta elämää ja tasapainoa,
Jarko Taivasmaa
